keskiviikko 25. elokuuta 2010

Kasviprojektien eteneminen...

Mun ja lasten yhteinen projekti selvästikin etenee.
Tässä kuva tältä päivältä meidän aavikkoruusuista.



Tällaiselta ne näytti 11.7.



Myös vasta silloin pinnalle pyrkineet keltatekomat ovat kasvaneet paljon.
Nyt jo näkee millaisia lehtiä kasvi tulee tekemään...


Tämä keltatekoma (tecoma stans) on mulle kyllä varsinainen tutkimuksen aihe.
Koskaan en ole luonnossa tätä kasvia nähnyt.
Huutiksessa sattumalta näin siemeniä ja halusin kokeilla, että millainen tästä tulee.
Vähän sama homma oli noiden aavikkoruusujen kanssa, mutta sitä olen myöhemmin nähnyt myynnissä ihan kasvinakin.

Näitä erikoisuuksia saan toivon mukaan jatkossakin teille esitellä...

maanantai 23. elokuuta 2010

Gerbiilien pikainen esittely

Eilen jo lupailin juttua gerbiileistämme -aamuinen ihqu kiinarinkukka meni kirjoitteluissani edelle- mutta nyt siis ne gerbut...

Meillä on siis kaksi gerbiiliä - pikkuisen reilu kaksivuotiaat, rekisteröidyt sisarukset.

Toffee, joka on väritykseltään siamese

ja

Suklaa, joka on väritykseltään burmese.

Näitä kaveruksia kun yritin kuvata, muistin, miksen ole enemmänkin juttua näistä tehnyt.
Vikkeläliikkeiset gerbiilit, kun vilahtavat niin nopeasti sinne sun tänne, että eihän niistä meinaa saada tarkkaa kuvaa millään...

Meillä on suunnitelmissa lähiviikkoina hakea myös uusi pikkuruinen gerbu ystäväperheeltämme.
Lähes mustalle pikkuiselle on jo nimikin valmiina - LAKU.



PS. Nythän mä vasta hokasin, että olenhan minä nämä kaverukset ennenkin esitellyt.
Tunniste paljasti minulle asian...
Suonette minulle tämän pikku erehdyksen anteeksi!

Vähän ihqu...

Mä yleensä välttelen tällaisia murkkusanontoja, mutta nyt oli pakko.
Siis en mä osaa tästä muutakaan sanoa.


Kyseessä on siis toisen Hollannista tilaamani kiinanruusun High Voltagen kukka.
Voi, että mitkä värit - siis ihqu...

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Tunnustuksia

No, jopas nyt jotakin.
Olin juuri aikeissa kirjoittaa tänään jo toiseen kertaan ja kertoa teille jotain sellaista, mistä en aiemmin olekaan kirjoittanut, kun huomasin saaneeni tällaisen tunnustuksen, jossa pitäisi kertoa seitsemän paljatusta itsestään ja samalla tämän voi antaa seitsemälle blogille eteenpäin.

Kiitos Malla tästä tunnustuksesta!


Aloitetaan niistä onnekkaista, jotka pääsevät kertomaan asioita itsestään eli näiden blogien kirjoittajat:

Annikan neuleblogi
Intsun blogi
Lankakomero
Mintun tupa
Pamin puminat
Sarin puutarhat
Sukkasillaan


Ja sitten ne mun paljastukset:

1. Yllätys, yllätys nirppu ei ole mun oikea nimi eikä varsinaisesti mikään kavereiden käyttämä lempinimikään.
Nimi juontaa juurensa Tohtori Sykerön Nirppu-hiirestä, joka oli varmaan sellainen lapsuuden lempihahmo siitä sarjasta (mistäköhän johtuis...).

2. Olin äsken aikeissa tehdä juttua gerbiileistä, joita tällä hetkellä taloudestamme löytyy kaksi. Siirränpä sen jutun tekoa nyt ainakin huomiseen.

3. Olen hoikka, mutta patalaiska liikkumaan.
Liikun yleensä vain päästäkseni pisteestä A pisteeseen B eli yritän pyöräillä esim. työmatkat.

4. Edelliseen liittyen olen tänä kesänä jatkanut ratsastamista pitkän tauon jälkeen.
Siinä liikunta on siinä muodossa, että minäkin voin sitä harrastaa ja siihen mulla on jopa kipinä.

5. Olen työssä murkkuikäisten opena.
Opetan aineita, joista yleensä sanotaan, että ne oli justiin kaikkein hankalimmat.

6. Ei musta opea pitänyt tulla. Ihan pienenä halusin eläinlääkäriksi.

7. Viimeisin, mutta tärkein: olen uskossa ja hengellinen kotini löytyy paikallisesta helluntaiseurakunnasta.


Mitä nytkö piti jo lopettaa - vastahan mä vauhtiin pääsin...

Haruni nro 2

Nyt se valmistui se äipällekin sopivankokoinen haruni, johon voin kääriytyä tarpeen tullen.
Lankana novitan puro batik vaalea lila, jota kului kolme kerää.



Lisäksi kävin nappaamassa kokokuvan daturastani.
Mua niin naurattaa nuo aikaisempien vuosien kuvat, jossa yhdessä nököttää tätä samaista versiota oleva kitukasvuinen kasvi.
Tämä on huomattavasti suurempi n. metrin korkuinen kasvi, joka kukkii luultavasti vielä kauan aikaa...
Laitoin kesällä jäljelle jääneet kaksi pientä tainta samaan ruukkuun ja nyt ollaan tässä.
Ei tästä kuitenkaan mitään jättiläistä (vrt. pasuunakukka) pitäis kasvaa.


Luultavasti tämä päätyy ennen yöpakkasia mulle sisälle huonekasviksi ja näyttää tuo siemenpalleroakin kasvattavan, joten kasvista kiinnostuneet voivat kysellä siemeniäkin.
Huom. koko kasvi on myrkyllinen, joten perheisiin, jossa lapset ovat kiinnostuneet koskettelemaan kasveja, en tätä suosittele!!!
Jos kasvin varsinainen suomenkielinen nimi on tuoksuhulluruoho, niin se kertoo varmaan jo kasvin vaikutuksista ihan riittämiin...
Itse käytän tästä siis mieluummin nimeä datura, joka tulee siis tieteellisestä nimestä.


Mä muuten tein taannoin siementilauksen sinne Exotic Gardenille.
Yhtenä tilauskohteena oli vaaleankeltainen kerrottu datura "Golden Queen" (ennestään on jo valkoisen siemeniä...).
Mulle päätyi myös ne kaivatut koristeportulakan siemenet ja vielä viimeisen kerran myös sinihibiskuksen siemeniä.
Pienoisen firman erehdyksen kautta mulle tuli myös kauniin oranssin kohtalonkukan siemeniä. Niiitä saavat lapset varmaan ens kesänä kasvatella.
Kerratut petuniat jäi vielä tulematta, mutta eiköhän nekin jälkitoimituksena mulle tule....


Niin se blogitapaaminen Mallan luona oli ihana.
Elämää villa honkasalossa -blogissa, voit käydä tutkailemassa tunnelmia illastamme Mallan kauniissa kodissa.

perjantai 20. elokuuta 2010

Tänään on tosi hyvä päivä!!!

Ihania yllätyksiä oli vastassa, kun tulin töistä kotiin.
Mieheni oli vastaanottanut tiedon, että olin voittanut eräässä lähikaupassa arvonnassa karkkirepun.
Tällaiselle makealle persolle se oli oivallinen voitto!!!



Toinen ihana ylläri oli, että Heaven Scent -kiinari kukkii jälleen.
Nyt kukka on kerrotumpi kuin se edellinen oli :)


Lisäksi posti oli tuonut kiinarin pistokkaan - toivottavasti siitä on myöhemmin lisää kerrottavaa...

Uskon, että tästä illastakin tulee hyvä.
Olen menossa rakkaan ystäväni järjestämään blogitapaamiseen!


Ihanaa viikonloppua teille kaikille!

tiistai 17. elokuuta 2010

Hentoisten siipien havinaa

Yksi lempiperhosistani - neitoperhonen - lepatteli eilen puutarhassamme.
Siivet rikkinäisenä se sitkeästi lenteli ympäriinsä...


Periksi ei anneta, vaikka välillä olis miten vaikeaa...

maanantai 16. elokuuta 2010

Chilinsiemeniä...

Keräilin kokeeksi valmiita chilejä pois tästä kauniista chilistä, jota olen täällä aiemminkin esitellyt ja otin siemeniä talteen.
Paljon raakoja chilejä on vielä pensaassa jäljelläkin...



Olen nyt testannut tämän chilin makua sekä leivän päällä että ruoassa.
Kyseessä on melkoisen tulinen tapaus, joten itse aion viljellä tätä jatkossa täysin koristekasvina ja siihen käyttöön tämä onkin oikein hyvä lajike.




Jos haluat tämän viljelyä kokeilla, niin minulta voit kysellä siemeniä.
Tämän siemenet itävät todella helposti - omaani varten laitoin keväällä muistaakseni vain yhden siemenen itämään.
Kasvi haarautui itsestään tuollaiseksi nelihaaraiseksi pikkupensaaksi, jonka korkeus on vain n. 40 cm ja leveys 70 cm (ruukku on pienin orthex altakasteluruukku, johon tämän olen istuttanut ilman välipohjaa - janoinen kaveri...).


lauantai 14. elokuuta 2010

Lisää kukintaa...

Vaahtera-auliokin esitteli ujosti oranssin kukkasensa.



Tämä on sellainen kasvi, joka hyvinvoidessaan kukkii todella runsaasti. Ehkä jonain päivänä...

Kivasti nämä mun huonekasvini muistivat minua tällaisena päivänä, jolloin mieheni ja minun ensitapaamisesta oli kulunut tasan 17 vuotta.


Vihdoinkin!!!

Tänään sain vihdoin nähdä sen.
Keväällä Hollannista tilattu kiinanruusu avasi kukkansa!

Heaven Scent



Kukan halkaisija on se "luvattu" 16 cm.

perjantai 13. elokuuta 2010

Ihanaa odotusta tämäkin...

Pian saan toivottavasti nähdä taas jotain uutta ja ihanaa.
Poistosta kesän alussa ostamani vaahtera-aulio on nuppuvaiheessa.
Kovasti näyttää oranssilta.
Ihanaa!!!



Ja jo aiemmin keväällä esittelin kiinanruusun Heaven Scent nuppua, joka ei koskaan auennut. Nyt tämä näyttää jo aika lupaavalta.



Ehkä jo tänä viikonloppuna nähdään niitä kukkiakin...

torstai 12. elokuuta 2010

Haruni

Sain valmiiksi harunin (ohje: raverly linkki) novitan kaksinkertaisesta virkkauslangasta.
Lankaa on pyörinyt laatikonpohjalla jo pitkään ja nyt päätin siitä tehdä jotain.
Mulle tämä huivi on liian pieni, mutta tyttärelle se menee pidemmän aikaa.
Hyvä näin. Nyt ei ole mulla oikein tuo keltainen kausi menossa noiden värien suhteen...



Töissä on pitänyt todella kiirettä, mutta eiköhän se tästä...

Mukavaa loppuviikkoa!

tiistai 10. elokuuta 2010

Suklaakosmoksen ruskeutta

Tässä toinen kuva suklaakosmoksen kukasta.
Tästä saa paremmin käsitystä kukan väristä.



Se eilen kuvaamani oli tämän värinen.
Tässä kuvassa oleva kukka oli siis luonnossa vieläkin tummempi.
Sateet vähän pääsivät runtelemaan tämän vartta, mutta kukka aukesi kuitenkin - piti vain vähän nyt pitää kiinni, että sain kuvattua kaunokaisen...

maanantai 9. elokuuta 2010

Tuoksuvaa kukintaa ja postilaatikon maisemointia

Tänä aamuna kuvasin suklaakosmoksen kukan.
Tuoksuu ihanasti suklaalle ja väri on luonnossa sellainen ruskeampi eli suklainen sekin.



Toinen upea kukkija on datura eli tuoksuhulluruoho.
Siinä on vähän sellainen saippuainen tuoksu.
Kukan halkaisija on yläosasta sellainen kymmenen senttiä eli ihan reilunkokoinen kukkanen.



Mies esitti kesän alkupuolella toivomuksen köynnöksestä postilaatikon juurelle.
Mies laittoi ensin verkon tolpan (lankun) ympärille.
Sitten kukka istutettiin yhdessä maahan sen juurelle.
Ahkeran kastelun ja lannoittelun ansiosta, jonka minä sain täysin vastuulleni, on se kivan kokoiseksi kasvanutkin.
Edestä:


ja takaa ts. meidän "pihatieltä" päin...



Huomenna se sitten olis paluu arkeen edessä.
Pitkäkin kesäloma loppuu joskus ja töihin ei välttämättä huvittais mennä, mutta eiköhän siihen taas totu...

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Pitsikukkaponcho tytölle

Nyt oli tyttären vuoro saada oma pitsikukkaponchonsa.
Malli on novitan kesä 2010 lehdestä, mutta koska tein tätä nelivuotiaalle, jätin pois alimman kukkakerroksen, ettei lopputulos olisi liian pitkä.
Lankoina oli nalle kukkaketo ja wool.



Tässä toisessa kuvassa on tärkeät apuvälineet. Pitsikukkakehikko ja kirja:



Joku voi ihmetellä, että mihin sitä kirjaa tarttee, mutta sen ympärille on kätevä kieputtaa lankaa ja saada tasamittaisia hapsuja.
Tuota kirjaa muuten suosittelen lämpimästi sellaiselle ihmiselle, joka haluaa vähän syvemmin pohdiskella elämäänsä - antaa varmasti ajattelemisen aihetta.
Tässä lainaus kirjan takakannesta: "Lakit. tri, teol. kand. Tapio Nousiainen kirjoittaa ihmisen ainutkertaisesta elämästä.
Synnymme ihmisiksi vain kerran, koemme nuoruuden ja työiän haasteineen vain kerran.
Jokainen hetki on arvokas, jokainen ihminen on arvokas.
Nousiainen on pohtinut syvästi ihmiselämän arvoituksellisuutta ja ristiriitoja.
Hän kirjoittaa kanssamatkaajana ja uskaltaa kysyä: Mitä tämän jälkeen? Miten meidän on käytettävä elämämme? Tapio Nousiainen vastaa henkilökohtaisesti.
Vastaukset perustuvat itse koettuun, kuultuun ja nähtyyn.
Hän tuntee myös Jumalan sanan selkeän linjan: elämä jatkuu rajan tuolla puolen, mutta elämän suunta varmistetaan tässä ajassa.
Kysymys on sinun elämästäsi - siitä ainoasta."

Mukavaa viikonjatkoa!