Pitsikukkaponcho tyttärelle nro 2

Aluksi oli suunnitelma tehdä itselleni keltaisen värinen kukkaponcho, mutta tytär toiveineen pääsi väliin vaikuttamaan, joten neitokainen sai toisen pitsikukkaponchonsa.
Ennestäänhän hänellä oli se pinkinsävyinen.
Pikaisesti käytiin ulkona kuva nappaamassa :)

Malli on siis novitan kesä 2010 lehdestä, edelleen kolmella kerroksella.
Pienelle lapselle en halua tehdä kovin pitkää ponchoa.

Lankoina oli nalle kukkaketo keltasävyisenä ja valkoinen nalle-lanka.

Tämäkin työ löytyi sieltä keskeneräisten pinostani.
Olen päättänyt, että se pino pitää saada pienemmäksi, ennenkuin aloitan mitään uutta suurempitöistä tekemään.

Arvonta on suoritettu

Kiitokset Teille, jotka osallistuitte arvontaani!

Ja Tervetuloa-toivotukset Teille Uudet Lukijat!

Arpaonni suosi tällä kertaa Jeennaa.

Onneksi olkoon Sinulle Jeenna!
Toivottavasti kasvista on Sinulle iloa pitkään!

Nostalginen pannulappu

Rakkaita muistoja jo lapsuudesta ja lakritsin maun jo melkein tuntee suussansa, kun tätä pannulappua katselee.

En ole rasistinen, vaan tämä oli minulle, kuten varmasti monelle muullekin, mukava kuva rakkaassa herkussa, ilman sen syvällisempiä merkityksiä.
Tämä kuva on saanut kuulua vielä omankin poikani lapsuuteen, mutta tytär ei sitä enää tunnistanut.
Mielestäni jotain menetettiinkin, kun kuva poistettiin kääreestä.
No, joka tapauksessa se roikkuu nyt meidän keittiössä pannulappunaulassa, johon ei koskaan ripusteta pannulappuja ;)

Kiitokset touhumaahan ohjeen jakamisesta!

Alpakkaneule valmiina

Keväällä ihastuin novitan lehdessä alpakkalangasta tehtyyn tunikaan (novita kevät 2011, malli 32).
Aika pian se pääsikin puikoille, mutta sen tekeminen on ollut hitaanpuoleista.
Mutta nyt se on valmiina kaapissa odottelemassa syksyn viileneviä kelejä.

Vielä on hetki aikaa osallistua arvontaani :)

Veljekset, muttei ilvekset

Pitkästä aikaa kissajuttua.
On jäänyt varmaan kertomatta, että nämä meidän exot ovat kyllä todella hyvät kaverit.
Minulla on elämäni aikana ollut useampiakin kissoja yhtä aikaa, mutta ehdottomasti nämä velipuolet ovat tulleet keskenään kaikkein parhaiten toimeen.
Tässä otos viime yöltä, joka kertoo näiden suhteesta enemmän kuin tuhat sanaa :)

Mietin aamulla, että mistähän johtuu, että nämä ovat aina olleet niin hyvää pataa keskenään.
Muistin sitten sen päivän, kun Anton tuli meille 5 kuukauden ikäisenä.
Ensimmäiseksi Robinin nähdessään se ryntäsi kihnuttamaan itseään Robinin kylkeen - samoin kuin kissa tekee joskus omistajansa jalkoja vasten.
Asia oli sillä selvä - Robin ei edes ehtinyt kähähtämään - eihän tuolle pikkuiselle voi olla kiukkuinen.

Ps. Muistakaahan arvontani! Lukijat ainakin ovat palanneet näkyviin ja toivottavasti kommentointikin toimii taas kunnolla!

Arvonta

Nyt olis sitten sen arvonnan aika :)

Vanhoilla tutuilla säännöillä mennään eli osallistua voit jättämällä kommenttisi tähän postaukseen ja jos mainostat arvontaani omassa blogissasi, saat kaksi arpaa.

Lukijat (uudet tai vanhat), jotka osallistuvat arvontaan, saavat lisäarvan.

Siis lukija, joka linkittää, saa kaikkiaan kolme arpaa.
Muistathan mainita asiasta, jos linkität!

Osallistumisaika päättyy viikon kuluttua eli 18.7 klo 12.

Palkintona lähetän voittajalle juurellisen alun vanhimmasta huonekasvistani, kliiviasta eli punasarjasta, joka on ollut minulla vuodesta -94.
Erittäin helppohoitoinen kasvi on siis kyseessä (en minäkään ole syntynyt viherpeukaloksi...).
On ollut minulla pitkiäkin aikoja ilman vettä ja vähällä valollakin ja lähestukoon joka kevät se on kukkinut.
Liikakastelu lienee ainut sellainen, jolla sen saa kompostikuntoon :)

Emokasvi (ylemmässä kuvassa on sen kukka, ei tuoksuva)

Onnea arvontaan!

Ps. Huomasin juuri, että jostain syystä blogini lukijat eivät näy! Mistä lie johtuu, mutta toivottavasti korjaantuu pian...

Maljaköynnös ja vähän muutakin

Tänään kukkansa avannut maljaköynnös innoitti minut tarttumaan kameraan.
Jälleen kerran vaikea väri kuvattavaksi.
Maljaköynnös on perinteinen huonekasvi, mutta kesät se viihtyy hyvin ulkona ja sitä myydäänkin nykyään paljon puutarhamyymälöissä.

Maljaköynnös on lasten samettiruusujen kanssa samassa pötissä.
Tarkkasilmäiset voivat huomata, että maljaköynnös on upotetussa ruukussa.
Tämä sen takia, että pakkasta maljaköynnös ei siedä eli sieppaan sen sisälle, kun ilmat kylmenee liikaa.

Viime vuonna postilaatikolla kasvoi valkoinen mustasilmäsusanna mustalla silmällä.
Tänä vuonna siellä kukkii tämä perinteisempi versio.

Olen suunnitellut vähän erikoisempaa, mutta mulle sopivaa arvontaa, mutta siitä juttua lähiaikoina ;)